Olen 43-vuotias ratkaisukeskeisyyteen ja yhteistyön voimaan luottava terveysalan ja koulutuksen ammattilainen. Lisäksi olen kahden teini-ikäisen äiti, puoliso, aktiivinen liikkuja, kuorolaulaja ja neuloja.

Synnyin vuonna 1981 Vantaalla yrittäjä- ja opettajaperheeseen. Minua alettiin kutsua jo ennen syntymääni Aikuksi ja sillä nimellä suurin osa ystävistäni ja tuttavistani minut edelleen tuntee. Nuorena aikuisena asuin lyhyen aikaa Hyvinkäällä ja Helsingissä kunnes asetuin puolisoni kanssa Espooseen noin 20 vuotta sitten.

Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 2003 ja työskentelin sen jälkeen HUS:ssa ensin lyhyen aikaa lasten kirurgisella vuodeosastolla kunnes siirryin nuorisopsykiatrisella osastolle. Opiskelin hoitotyön opettajaksi Turun yliopiston hoitotieteen maisteriohjelmassa ja siirryin opettajaksi ammatilliseen oppilaitokseen vuonna 2014, jossa työskentelen edelleen. Opettajan tehtävän rinnalle on tullut asiakkuusvastaavan tehtävä eli hoidan oppilaitoksemme ja sote- ja kasvatusalan työnantajien välistä yhteistyötä.

Työn ohella jatkoin opintojani vielä tohtorikoulutusohjelmassa ja valmistuin terveystieteiden tohtoriksi vuonna 2021. Väitöskirjatutkimuksessani muokkasin skitsofreniaa sairastavien potilaiden tueksi kehitettyä nettipohjaista potilasopetusohjelmaa ja testasin sen käyttöä potilaiden ja omaisten kanssa.

Miksi päätin lähteä mukaan politiikkaan?

Lähdin mukaan politiikkaan, koska mielestäni yhteiskuntamme pitäisi kiinnittää enemmän huomiota mielen hyvinvointiin. Mielen hyvinvoinnilla on suuri merkitys elämänlaatuumme ja esimerkiksi siihen, miten pystymme opiskella ja tehdä töitä. Mielenterveyden häiriöt tulevat myös erittäin kalliiksi yhteiskunnalle. Sen lisäksi, että niiden hoitaminen maksaa, jää yhteiskunnalta saamatta tuloja, jos ihminen ei pysty tehdä töitä. Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä tila ja siihen voidaan vaikuttaa eri tavoin. Tiedetään, että esimerkiksi liikunta, sosiaaliset suhteet, ympäristön turvallisuus sekä mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä tukevat mielen hyvinvointia ja juuri niihin asioihin kunta- ja aluepolitiikalla voidaan vaikuttaa.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on minulle erityisen tärkeää. Erityisesti mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska on kaikin puolin parempi, ettei häiriöitä ehdi kehittyä, tai apua saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorten tukeminen on satsaus tulevaisuuteen. Se, että nuori saa kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä edesauttaa sitä, että hän voi myös aikuisena hyvin, pystyy opiskella ja tehdä töitä sekä osallistumaan muuhun yhteisönsä toimintaan. Syrjäytyminen sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöt sen sijaan aiheuttaa henkilölle itselleen kärsimystä ja tulee myös taloudellisesti kalliiksi yhteiskunnalle.